sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Etsitään säännöllisyyttä.

Huh, en ole ehtinyt päivittää painolukemaani ajoissa, joten tein sen nyt kun kuitenkin keskiviikkona puntarissa kävin. Eli -200 grammaa on sitten lähtenyt. Ei mikään tuulettelujen arvoinen suoritus, mutta onpahan taas ainakin se parisataa grammaa vähemmän pudotettavana.

Taas täytyy kuitenkin tunnustaa, että olisin voinut tehdä enemmänkin. En juurikaan töiden ulkopuolella harrastanut liikuntaa ja syömisetkin oli vähän niin ja näin. Kaikista vaikeinta on ehkä pitää kiinni siitä säännöllisestä ateriarytmistä. Lounaaseen asti kaikki menee aina ihan suunnitellusti, mutta sitten kun tulen töistä kotiin ja jos mieskään ei ole kotona, niin tuskin jaksan tehdä itselleni mitään ruokaa vaan sitten napsin vähän mitä kaapista sattuu löytymään. Tosin sen olen huomannut, että nyt kun töissä tulee syötyä tosi tukuisa lounas, on iltasyöminen onneksi jäänyt vähän vähemmälle. Ja niin kai se pitää mennäkin, että suurin osa kaloreista olisi syöty jo päivälliseen mennessä. Mutta tässä on nyt kuitenkin vielä tekemistä. Säännöllistä sen ollan pitää.

Ajattelinkin näin itsenäisyyspäivän kunniaksi tehdä itselleni lupauksen, että ainakin 3 kertaa viikossa harrastan sellaista liikuntaa, missä tulee hiki ja hengästyn. Ja nimenomaan töiden ulkopuolella. Koska töissä vedetyt ryhmät ja liikunnat eivät kuitenkaan tarjoa sitä samaa rasitusta, mitä ihan itsenäinen suorittaminen. Siispä tänäänkin olisi tarkoitus lähteä tuossa puolenpäivän aikaan jumppaan kuluttamaan vähän tätä ihraa, mikä niin mukavasti tuntuu jämähtäneen ympärille.

Ai niin. Että kaikki ei olisi ihan niin helppoa, mies toi laivareissultaan jos jonkinlaista karkkia ja suklaata ja tuossa ne nyt nököttää keittiön pöydällä. Yritän miettiä niille kuumeisesti jotain paikkaa, mihin ikäänkuin voisin ne unohtaa. Mies ei ollut muistanut karkkeja ostaessaan, että minulla on tällainen pieni projekti päällä ja oli kovin pahoillaan, mutta saanpahan nyt harjoittaa oikein kunnolla sitä kuuluisaa itsekuria... :)